Vammaisnäkökulma Suomen kehityspolitiikassa

Suomen kehityspoliittisen linjauksen mukaan Suomi painottaa vammaisten aseman parantamista osana helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksia ja tasavertaista osallistumista. Vammaisuus nähdään ihmisoikeuskysymyksenä, joka liittyy läheisesti sosiaaliseen syrjäytymiseen ja köyhyyteen.  Alla on esitelty vammaisuutta läpileikkaavana tavoitteena Suomen kehitysyhteistyössä sekä kansainvälisiä verkostoja ja globaalia vaikuttamistyötä, johon Suomi osallistuu tai johon osallistumista se harkitsee.

VAMMAISUUS LÄPILEIKKAAVANA TAVOITTEENA

Vammaisten ihmisten ja muiden erityisen helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen on yksi kolmesta (sukupuolten tasa-arvo, HIV:n vastainen taistelu, helposti syrjäytyvät ryhmät kuten vammaiset ihmiset) Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaavasta tavoitteesta.

Läpileikkaavia teemoja ja tavoitteita edistetään integroimalla ne kaikkeen kehityspolitiikkaan ja -yhteistyöhön kolmella tavalla:

  1. Valtavirtaistamalla eli liittämällä ne kaikilla tasoilla osaksi politiikkaa, tavoitteita, hankkeita ja toiminnan suunnittelua, toteutusta, seurantaa ja arviointia.
  2. Täydentämällä tätä erillisin kohdennetuin toimin tai hankkein, jos pelkällä valtavirtaistamisella ei saada aikaan riittäviä vaikutuksia, esimerkiksi syrjinnän vähentämistä.
  3. Liittämällä läpileikkaavat teemat osaksi poliittista vuoropuhelua, maaneuvotteluja, monenvälistä ja EU-yhteistyötä sekä viestintää (esim. läpileikkaavat teemat maataustoissa).

TUKI YK:n VAMMAISTEN OIKEUKSIEN ERITYISRAPORTOIJALLE SHUAIB CHALKLENILLE

Suomi esitti vuonna 2009 Kalle Könkkölää YK:n vammaisten oikeuksien erityisraportoijan tehtävään. Esityksen yhteydessä Suomi lupasi rahoittaa työtä miljoonalla eurolla. Tehtävään valittiin kuitenkin eteläafrikkalainen Shuaib Chalklen Kalle Könkkölän jäädessä hyväksi kakkoseksi.  Suomi vastasi YK:n rahoituspyyntöön lupautumalla tukemaan työtä 200 000 eurolla vuosina 2011-14. Suomi on YK:n Vammaisten oikeuksienerityisraportoijan työn suurin rahoittaja. Ruotsi on antanut työhön 100 000 €. Norjan ulkoministeriöön on rekrytoitu asiantuntija tukemaan etänä Chalklenin työtä.

GLOBAALI VAMMAISKUMPPANUUS (GPDD)

GPDD (Global Partnership on Disability and Development) on foorumi, jossa hallitukset, kansainväliset järjestöt, vammaisjärjestöt, tutkijat yms. edistävät yhdessä vammaisten oikeuksien toteutumista kehitysmaissa. GDDP:n kautta Suomi tukee vammaisnäkökulman vahvistamista Maailmanpankin ja sen kumppanuusverkostojen työssä.

GDDP käynnistettiin pitkälti Maailmanpankin ensimmäisen vammaisten oikeuksien neuvonantajan Judith Heumannin ja ja Kalle Könkkölän (joka toimi silloin DPI:n eli Disabled Peoples’ Internationalin puheenjohtajana) yhteisen ideoinnin pohjalta.

Maailmanpankkiin on perustettu GDDP:tä varten ”Multi-donor Trust Fund”, johon Suomi on laittanut 200 000 USD:lla vuodessa. Muita rahoittajia ovat Italia ja Norja. Suomi on donor-hallituksista aktiivisimmin antanut GPDD:n työn tueksi asiantuntijoidensa työpanosta (esimerkiksi THL:n Ronald Wiman ja Kalle Könkkölä). 

VAMMAISTEN LASTEN OPETUS – EDUCATION FOR ALL

Suomen kahdenvälisessä opetusalan kehitysyhteistyössä vammaisten lasten oikeus inklusiiviseen (eli normaalikoulujen yhteydessä toteutettavaan, mutta heidän erityistarpeensa huomioivaan) opetukseen on jo pitkään ollut vahvuus ja painopistealue.

Suomen ulkoministeriön opetusalan neuvonantajat ovat pyrkineet varmistamaan, että sama hyvä suuntaus toteutuu myös muiden rahoittajien opetusalan kehitysyhteistyössä.

”Education for All” eli ”Koulutus kaikille” on ollut vuosien ajan yksi Unescon keskeisiä periaatteita. Suomi on pyrkinyt varmistamaan, että Unesco-vetoisissa opetusalan kehitysyhteistyöprosesseissa vammaisten lasten oikeus opetukseen tulee huomioiduksi.

Unesco käynnisti erityisen ”lippulaivaohjelman” (’Flagship’) 2000-luvun alkuvuosina.  Norjan hallitus rahoitti ensimmäiset kolme vuotta sihteeristöä, joka Norjasta käsin tuki Unescon Pariisin sihteeristöä inklusiivisen opetuksen valtavirtaistamisessa kaikkeen opetusalan kehitystyöhön. Tämän jälkeen rahoitusvastuu siirtyi Suomelle. Jyväskylän yliopiston erityisopetuksen laitoksen ja FIDIDAn toimivat yli 5 vuotta  Unescon tukena ”Vammaisten lasten opetuksen lippulaivaohjelman” sihteeristönä. Flagship päättyi vuonna 2010. Suomen tuki inklusiiviselle koulutuksen edistämiselle jatkuu nyt UNDP:n rahaston kautta (60 000 €/vuosi).

YK-JÄRJESTÖJEN YHTEINEN DISABILITY-RAHASTO

UNDP, UNICEF, OHCHR ja UN-Desa ovat luoneet Disability- rahaston, johon WHO ja ILO ovat liittymässä. Rahaston tavoitteena on tarjota YK:n yhteisille maatoimistoille rahallista tukea, jos ne tekevät hyviä esityksiä keinoista, joilla vammaisten naisten, miesten ja lasten ihmisoikeuksia ja osallistumismahdollisuuksia voitaisiin paremmin vahvistaa YK:n kehitysyhteistyön kautta maatasolla. Tästä asiasta on Suomelle tullut rahoituspyyntöjä UNDP:stä vuoden 2011 aikana, mutta Suomi ei ole vielä vastannut niihin.

TUKI AFRIKAN VAMMAISJÄRJESTÖJEN KATTOJÄRJESTÖLLE

Afrikan Unionin ministerit julistivat vuosikymmenen 1999-2009 ”Afrikan vammaisten ihmisten vuosikymmeneksi”. Tavoitteena oli voimistaa Afrikan hallitusten työtä vammaisten ihmisoikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseksi.

Vammaispolitiikan koordinoinnista vastaavaksi erityiselimeksi valittiin Zimbabwen hallituksen perustama ARI. ARIsta ei kuitenkaan tullut koordinaattoria korruptioepäilyjen ja Zimbabwen epävakaisuuksien vuoksi.  

Edellisen seurauksena afrikkalaisten vammaisryhmien (kuurot, sokeat, liikuntavammaiset, kehitysvammaisten vanhemmat jne.) päättivät yhdessä perustaa yhteisen kattojärjestön, jolle annettiin nimi ”Afrikan vammaisten vuosikymmenen sihteeristö” eli SADPD. SADPD ei ole kuitenkaan Afrikan hallituksia edustava sihteeristö vaan Afrikan vammaisjärjestöjen kattojärjestö.

Ulkoministeriö tukee SADPD:tä 40 000 eurolla vuonna 2011. Tuki saatetaan nostaa SADPD:n anomalle jonkin verran korkeammalle tasolle kolmelle vuodelle, jos yhteistyöstä saadaan hyviä tuloksia. SADPD on ollut ulkoministeriölle tähän mennessä se taho, jolta on saanut kokonaiskuvaa vammaisten ihmisten oikeuksista ja elämäntilanteesta Afrikassa. 

SIGNMARK ULKOMINISTERIN ERITYISEDUSTAJANA

Alexander Stubb nimitti suomalaisen kuuron rap-artistin Signmarkin alias Marko Vuoriheimon vammaisen oikeuksia ja suvaitsevuutta tukevan työnsä erityisedustajaksi. Signmark teki useita matkoja yhdessä ulkoministeri Stubbin kanssa, esitti viittomakielistä räppiänsä sekä järjesti Stubbin kanssa yhteisiä, vammaisten ja muiden vähemmistöjen oikeuksia ja yleistä suvaitsevaisuutta käsitteleviä tapahtumia. 

Signmark jatkaa uuden hallituksen kanssa yhteistyötä vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi. Aiemmin Signmark oli ulkoministerin erityisedustaja, mutta jatkossa hänet saattaa nähdä räppäämässä kaikkien kolmen ministerin kanssa: ulkoministeri Erkki Tuomiojan, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin sekä kehitysministeri Heidi Hautalan.  

KALLE KÖNKKÖLÄ CHALKLENIN ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄSSÄ 

YK:n vammaisten oikeuksien erityisraportoija kutsui Kalle Könkkölän työtänsä tukevan ja ohjaavan asiantuntijatyöryhmän jäseneksi. Ulkoministeriö on tukenut Könkkölän (ja hänen tarvitsemiensa kahden avustajan) matkakuluja.

YK:N IHMISOIKEUSNEUVOSTON ACCESSIBILITY-TYÖRYHMÄ GENEVESSÄ

YK:n Ihmisoikeusneuvosto kutsui Suomea mukaan asiantuntijatyöryhmään, joka pyrkii lisäämään ihmisoikeusneuvoston työn esteettömyyttä vammaisten ihmisten kannalta. Suomi osallistuu tähän työhön Geneven pysyvän edustuston kautta.

ILO:n HAKEMUS: VAMMAISIA KORKEASTI KOULUTETTUJA NUORIA KANSAINVÄLISIIN JÄRJESTÖIHIN HARJOITTELUUN

ILO (International Labour Organization) on jättänyt Suomelle uuden esteettömyyteen liittyvän hankerahoitusesityksen. ILO tarjoutuu järjestämään prosessin, jossa se avaa pääkonttorinsa ja aluetoimistojensa ovia korkeasti koulutetuille vammaisille nuorille, jotta he voisivat saada ensimmäisen harjoittelupaikan kansainvälisessä järjestössä. Samalla ILO sitoutuu dokumentoimaan kaikki ne erityisjärjestelyt, joihin se on ryhtynyt sopeuttaakseen toimistojensa arkkitehtuuria tai muita työkäytäntöjä eri tavoin vammaisten nuorten asiantuntijoiden tarpeisiin. Näin ILO pyrkii luomaan esteettömyysohjeiston, joka voisi auttaa ja rohkaista muita YK-järjestöjä ja muita kansainvälisiä järjestöjä rekrytoimaan entistä enemmän vammaisia korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. 

USA-SUOMI-AFRIKKA -YHTEISTYÖ VAMMAISTEN OIKEUKSIEN EDISTÄMISEKSI

Tämä on Kalle Könkkölän pitkään valmistelema aloite, jolle hän on onnistunut keräämään myönteistä tukea sekä USA:n että Suomen korkean tason päättäjiltä. Myös Afrikan Unionin komissio on hankkeen takana. Aloitteen takana on huomio siitä, että vammaisten ihmisoikeuksien edistäminen on aidosti aihe, jota sekä USA että Suomi haluavat edistää. Yhteistyötä käynnistetään parhaillaan.  

Lisätietoja:  

Tiedote 10/2011: Signmark jatkaa työtä ulkoministeriön kanssa vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi