Tehtävät – Oikeus seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen ja perheeseen

1. Tehtävä ”Vammaiset ja seksuaalisuus”Kirjaa paperille 10 asiaa siitä, mitä sinulle tulee mieleen aiheesta vammaiset ja seksuaalisuus.

Tämän jälkeen katso jokin seuraavista videoista:

1) Katso YouTubesta pätkä (noin 10 minuuttia) elokuvasta Miffo. Elokuva on ruotsinkielinen, mutta hyvin visuaalinen. Sinun ei tarvitse osata ruotsia.
Miffo (Video avautuu uudelle välilehdelle. Sen katseleminen vaatii kirjautumisen Youtubeen.)2) Signmarkin laulu Kahleet

3) Amu Urhosen haastattelu 2

Mitä ajatuksia sinulle tulee nyt mieleen aiheesta vammaiset ja seksuaalisuus? Keskustelkaa pienissä 3-5 hengen ryhmissä videoista ja siitä, mitä asioita ne tuovat mieleen vammaisten ihmisten seksuaalisuudesta ja seksuaalioikeuksista.


Lisätehtävä:

Tee 10 väittämää omien mieleen tulleiden asioiden perusteella. Haastattele 10 ihmistä lähiympäristöstäsi ns. pikahaastatteluilla. Pyydä heitä vastaamaan väittämiin muutamalla sanalla mahdollisimman nopeasti. Pyydä heitä sanomaan, mitä ensimmäisenä tulee mieleen. Jos henkilö ei vastaa heti, siirry seuraavaan kysymykseen ja kysy vastaamattomat kysymykset lopussa uudelleen.Tee yhteenveto väittämien vastauksista. Keskustelkaa pienissä 3-5 hengen ryhmissä väittämistä ja siitä, mitä asioita ne tuovat mieleen vammaisten ihmisten seksuaalisuudesta ja seksuaalioikeuksista.


Lisätehtävä 2:

Miten voisitte itse tiedottaa tästä asiasta? Järjestäkää koululla esimerkiksi valokuvanäyttely, taidenäyttely tai tietoisku. Järjestäkää se yhdessä paikallisen vammaisjärjestön kanssa.

2. Tehtävä ”Oikeus perustaa perhe ”Salatut syyt ja vaietut tarinat””

Tässä harjoituksessa käsitellään vammaisten oikeutta perustaa perhe ja saada lisääntymisterveys- ja äitiysneuvolapalveluja.

Valmistelut: Tulosta lopussa olevat tarinat ja kysymykset. Leikkaa tarinat irti toisistaan. Taita paperit pienemmiksi ja kätke nämä todellisuudessakin salatut tarinat esimerkiksi kulhoon tai hattuun.

Ohjeet: Osallistujien määrästä riippuen pyydä osallistujia jakautumaan 4-8 hengen ryhmiin. Kerro osallistujille, että kehitysmaissa vammaisten oikeudet perheen perustamiseen ja lisääntymisterveys- ja äitiysneuvolapalveluihin eivät toteudu monien salattujen ja vaiettujen asioiden vuoksi. Näitä asioita käsitellään tarinoissa, jotka on piilotettu hattuun tai kulhoon. Pyydä jokaista osallistujaa nostamaan kulhosta tai hatusta yksi kätketty tarina. Pyydä ryhmiä lukemaan yksi tarina kerrallaan ja pohtimaan vastauksia annettuihin kysymyksiin.

Lopuksi:
Pohtikaa yhdessä, millaisia ajatuksia tarinat herättivät. Sen jälkeen voit kertoa osallistujille, mitä YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista todetaan lisääntymisterveydestä ja äitiysneuvolapalveluista:
– Kaikilla avioliittoikäisillä vammaisilla on oikeus mennä naimisiin ja perustaa perhe.
– Vammaisilla on oikeus päättää vapaasti, milloin ja miten monta lasta he hankkivat.
– Vammaisilla on oikeus saada tietoa lisääntymisterveydestä ja perhesuunnittelusta sekä terveyspalveluja.
– Lisäksi vammaissopimuksessa velvoitetaan lisäämään oikeaa tietoa vammaisista ja heidän kyvyistään sekä torjumaan ennakkoluuloja vammaisia kohtaan.

Muunnelma:
Jos tarinoiden piilottaminen tuntuu vaikealta, voit vain jakaa tarinat osallistujille. Jos taas haluat harjoitteesta toiminnallisemman, voit piilottaa tarinat etukäteen eri puolille tapaamispaikkaa, esimerkiksi kukkaruukun kylkeen tai kirjahyllyn reunalle. Pyydä osallistujia etsimään piilotetut tarinat.

Tarinat

Olen sambialainen nainen ja odotan ensimmäistä lastani. Tiedän, että minun olisi syytä käydä raskausajan tarkastuksissa terveysasemalla. En kuitenkaan haluaisi mennä sinne, sillä pelkään henkilökunnan ja toisten asiakkaiden suhtautumista minua kohtaan.

Raskaana olevana vammaisena naisena minuun kohdistuu negatiivista huomiota, mikä surettaa ja nolostuttaa. Terveysasemalle meno tuntuu epämiellyttävältä, sillä muut kuitenkin nauravat minulle, koska olen vammainen ja raskaana.

Olen töissä pääkaupungissa sijaitsevalla terveysasemalla Sambiassa. Meille tulee ajoittain raskaana olevia vammaisia naisia, jotka ohjaamme yliopistolliseen sairaalaan. Tämä on tapana, koska vammaisten naisten raskaudet ja synnytykset ovat todennäköisesti ongelmallisia. Vaikeammat tapaukset on syytä hoitaa erikoistuneiden ammattilaisten toimesta.

Tämä toki lisää matkaa, jonka vammaiset naiset joutuvat tekemään. Olen kuullut, että osalle matkakulut muodostuvat esteeksi. Kuulin vammaisesta naisesta, joka synnytti kotona, koska hänellä ei ollut riittävästi rahaa tilata autokuljetusta sairaalaan.

Asun perheeni kanssa eräässä Keski-Aasian maassa. Nyt jo aikuinen tyttäremme syntyi vammaisena. Joitakin vuosia sitten hän tuli raskaaksi, mutta hän ei ollut silloin edes naimisissa ja raskaus keskeytettiin. Keskustelimme tuolloin lääkärin kanssa, joka suositteli, että samalla olisi paras tehdä sterilisaatio. Tyttärellemme emme tästä asiasta kertoneet.

Nyt tyttäremme on naimisissa ja aviomiehensä kanssa haaveilee saavansa lapsen. Emme ole vieläkään uskaltaneet kertoa tyttärellemme, mikä toimenpide raskaudenkeskeytyksen yhteydessä tehtiin.

Olen sambialainen nainen ja odotan toista lastani. Kävin tänään terveysasemalla tarkastuksessa. Klinikalla joutuu aina jonottamaan ja tänään jonotus tuntui todella epämiellyttävältä. Odotusjonossa meidän kaikkien raskaana olevien naisten keskellä istui vammainen nainen, joka oli tullut raskaaksi.

Raskaana ollessa on syytä olla varovainen, jotta ei aiheuta vauvalle mitään haittaa. Minulle on kerrottu, että vammaisuus voi tarttua ja silloin haluaa välttää tällaisia tilanteita. Myös vierustoverini odotusjonossa oli samaa mieltä. Nyt minua huolestuttaa, että vauvani syntyy vammaisena, kuten tänään klinikalla ollut nainen.

Kylässäni järjestetään kaikille tarkoitettuja koulutuksia perheen terveydestä. Haluaisin osallistua näihin koulutuksiin, mutta se on vaikeaa. Koulutukset järjestetään oikeustalolla, jonne johtaa portaat. Osallistuakseni minun täytyisi kiivetä kaikki ne portaat kainalosauvojeni kanssa.

Olisi helpompaa, jos koulutukset järjestettäisiin vieressä olevassa yksikerroksisessa koulussa tai ulkona piha-alueella olevien puiden alla.

Toimin eteläafrikkalaisessa vammaisjärjestössä. Minua suututtaa, kuinka kylässäni toimivat aids-kouluttajat tekevät työtään. Näin, kuinka he kiersivät ovelta ovelle ja kutsuivat kylän aikuisia aids-koulutukseen. He kävelivät ohi ja vilkuttivat naiselle, joka istui kotinsa ovensuussa pyörätuolissa lapsiaan katsellen. Häntä aids-kouluttajat eivät kuitenkaan kutsuneet koulutukseen.

Tiedän myös, että paikallisella terveysasemalla sairaanhoitaja kieltäytyi tekemästä hiv-testiä kuurolla miehelle. Hän käännytti miehen pois ja sanoi, että kuuroilla ei ole riskiä saada tartuntaa. Sairaanhoitaja ei kysynyt asiaa mieheltä vaan oletti, että kuuro mies ei olisi voinut saada tartuntaa.

Päätimme aloittaa kampanjan, jonka tavoitteena on saada vammaiset mukaan kaikkiin yhteisön terveyskoulutuksiin. Korostamme, että vammaiset tarvitsevat lisääntymisterveys- ja äitiysneuvolapalveluja yhtä paljon kuin muutkin.

Asun Sambian pääkaupungissa Lusakassa perheeni kanssa. Minulla on kaksi lasta. Olemme köyhiä ja minun on vaikea työllistyä. Hain töitä, mutta minua ei palkattu koska olen vammainen.

Köyhyys rajoittaa elämäämme monella tapaa. Meillä ei esimerkiksi ole varaa maksaa kuljetuksista terveysasemalle. Radiossa on ohjelma, jossa lääkäri vastaa soittajien kysymyksiin terveydestä, mutta meillä ei ole varaa puhelinsoittoonkaan.

Olen johtavassa asemassa eteläisen Afrikan sokeiden järjestössä. Koen, että jäsenistömme tarvitsee enemmän tietoa lisääntymisterveydestä. Erityisesti hiv/aids on suuri ongelma, sillä moni tuntemani henkilö on kuollut sairauteen. Tämän vuoksi kutsuin aids-kouluttajan pitämään luennon järjestömme jäsenille.

Aids-kouluttaja puhui monista asioista ja piteli samalla kondomia ylhäällä havainnollistaakseen asiaa. Yleisölle jäi koulutuksen jälkeen epäselväksi, mikä kondomi oli ja kuinka sitä tulisi käyttää. Koska aihe oli niin arka, ei yleisö kehdannut pyytää aids-kouluttajalta saada koskea kondomiin.

Kuukausia myöhemmin minulle selvisi, että toinen aids-kouluttaja oli oivaltanut avata paketin ja hän tarjosi paikalla olleille sokeille mahdollisuuden tunnustella kondomia. Silloin osallistujat oivalsivat heti, mikä se oli ja kuinka sitä käytetään.

Olen suomalainen nainen ja sain juuri esikoiseni. Kun tuli aika viedä lapseni ensimmäiseen neuvolatarkastukseen, minulle selvisi, että neuvolaan ei ole esteetöntä sisäänkäyntiä.

Kun kysyin asiasta, minulle vastattiin, että minun tulisi pyytää miestäni tuomaan lapsi tarkastukseen. Vaadin kuitenkin, että minun tulee olla paikalla ja lopulta tarkastus järjestettiin kotonamme. Minulta jäi kuitenkin saamatta neuvolassa olevat julkaisut.

Kysymykset ryhmille
Jäikö tarinassa jokin oikeus toteutumatta?
Mitä voitaisiin tehdä, jotta tarina päättyisi onnellisesti?


tehtavat
tehtavat
tehtavat