Vammaisuus ja työ

YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista todetaan, että vammaisilla on sama oikeus työhön kuin kaikilla muilla. Ketään ei saa syrjiä vammaisuuden perusteella ja vammaisten työllistymistä tulee edistää. Työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset, jotka helpottavat vammaisten työntekoa.

Työnteko on vahvasti sidoksissa toimeentuloon myös vammaisten kohdalla. Sosiaaliturva on monissa kehitysmaissa erittäin heikko. Eläkkeet ja sosiaaliturva ovat niin pieniä, että vammaiset ovat useimmiten täysin riippuvaisia perheestään taloudellisesti. Jos perhe ei tue vammaista, hän on suuressa vaarassa joutua esimerkiksi kadulle kerjäämään.

Ennakkoluulojen vuoksi vammaiset kohtaavat paljon esteitä työnhaussa. Kehitysmaissa vammaisten työllistyminen on usein vaikeaa heikon koulutustaustan vuoksi. Vammaiset saavat vammattomia harvemmin laadukasta ammatillista koulutusta. Vammaisten naisten työllistymismahdollisuudet ja palkka ovat usein huonommat kuin vammaisten miesten. Työympäristö on harvoin esteetön.

Kehitysmaiden vammaiset työllistyvät yleensä paremmin maaseudulla kuin kaupungeissa. Kaupungeissa virallista palkkatyötä on vähän ja kilpailu näistä työpaikoista on kovaa. Pienlainat, vammaisten kouluttaminen ja vaikuttaminen työnantajien asenteisiin ovat keskeisiä keinoja vammaisten työllistymisen tukemisessa.

Kuvassa Abilis-säätiön tuella käynnistetty autopesula Addis Abebassa Etiopiassa. Vammaisten omistama ja johtama yritys on lähes omavarainen ja luo työpaikkoja vammaisille. Kuva: Juha Valta