Vammaisuus ja työ

YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista todetaan, että vammaisilla on sama oikeus työhön kuin kaikilla muilla. Ketään ei saa syrjiä vammaisuuden perusteella, ja vammaisten ihmisten työllistymistä tulee edistää. Työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset, jotka helpottavat vammaisten työntekoa.

Työnteko on vahvasti sidoksissa toimeentuloon myös vammaisten ihmisten kohdalla. Sosiaaliturva on monissa kehitysmaissa erittäin heikko. Eläkkeet ja sosiaaliturva ovat niin pieniä, että vammaiset ihmiset ovat useimmiten täysin riippuvaisia perheestään taloudellisesti. Jos perhe ei tue vammaista ihmistä, hän on suuressa vaarassa joutua esimerkiksi kadulle kerjäämään.

Ennakkoluulojen vuoksi vammaiset ihmiset kohtaavat paljon esteitä työnhaussa. Kehitysmaissa vammaisten ihmisten työllistyminen on usein vaikeaa heikon koulutustaustan vuoksi. Vammaiset ihmiset saavat ei-vammaisia ihmisiä harvemmin laadukasta ammatillista koulutusta. Vammaisten naisten työllistymismahdollisuudet ja palkka ovat usein huonommat kuin vammaisten miesten. Työympäristö on harvoin esteetön.

Kehitysmaiden vammaiset ihmiset työllistyvät yleensä paremmin maaseudulla kuin kaupungeissa. Kaupungeissa virallista palkkatyötä on vähän ja kilpailu näistä työpaikoista on kovaa. Pienlainat, vammaisten ihmisten kouluttaminen ja vaikuttaminen työnantajien asenteisiin ovat keskeisiä keinoja vammaisten ihmisten työllistymisen tukemisessa.

Kuvassa Abilis-säätiön tuella käynnistetty autopesula Addis Abebassa Etiopiassa. Vammaisten omistama ja johtama yritys on lähes omavarainen ja luo työpaikkoja vammaisille. Kuva: Juha Valta