Järjestöjen kehitysyhteistyö ja vammaisuus

Suomen ulkoministeriö tukee järjestöjen vammaishankkeita kehitysyhteistyön määrärahoista, ja hankkeilta edellytetään 7,5 prosentin omarahoitusosuutta normaalin 15 prosentin sijaan. Tämän lisäksi vammaisten ihmisten ja muiden helposti syrjäytyvien ryhmien oikeuksien ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen on yksi Suomen kehitysyhteistyön läpileikkaavista tavoitteista, joten sen ottamista huomioon kannustetaan muissakin kansalaisjärjestöhankkeissa kuin ns. vammaishankkeissa.

VAMMAISHANKKEEN TOIMINTA-ALUEET

Suomalaisten kansalaisjärjestöjen kumppaniensa kanssa toteuttamat vammaishankkeet voidaan jakaa kuuteen eri toiminta-alueeseen. Yksittäinen hanke voi kattaa useita eri toiminta-alueita. 

1. Järjestökapasiteetin vahvistaminen

Vammaisjärjestöt on usein vasta perustettuja järjestöjä, joissa vammaiset toimivat itse aktiivisina toimijoina. Usein organisaatiot kaipaavat kapasiteetin vahvistamista ja toisaalta taas vammaiset ihmiset kaipaavat voimaantumista ja vertaistukea muilta vammaisilta toimijoilta.

2. Vaikuttamistyö

Vammaisten oikeuksien lobbaaminen vammaisten aseman parantamiseksi on yksi tärkeimmistä vaikuttamistyön alueista. Vaikuttamistyötä ovat kampanjointi, koulutus, lobbaus, median ja taiteen käyttö, esim. yhteisöteatteri. 

3. Esteettömyys, saavutettavuus

Saavutettavuus taataan, kun ympäristöstä poistetaan mahdollisimman monet liikkumisen, näkemisen, kuulemisen ja ymmärtämisen esteet. Tämä työ pitää sisällään viittomakielen, pistekirjoituksen, apuvälineet, proteesit, esteettömän ympäristön ja ennen kaikkea koulutusta, jonka avulla muokataan negatiivisia asenteita vammaisia kohtaan.   

4. Yhteisöpohjainen kuntoutus (CBR)

Yhteisöpohjainen kuntoutus on strategia, jonka keinoin parannetaan vammaispalveluja, edistetään vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksia ja vammaisten oikeuksien toteutumista. Yhteisöpohjaista kuntoutusta toteuttavat itse vammaiset ihmiset, heidän perheensä ja yhteisönsä yhdessä asiaankuuluvien instituutioiden, kuten terveys-, koulutus- ja ammatillisten laitosten kanssa. Tavat toimia voivat olla erilaisia, sillä ne on aina sopeutettu kuhunkin yhteisöön sopiviksi. 

Yhteisöpohjaisessa kuntoutuksessa on tärkeää, että se tapahtuu monella sektorilla yhtä aikaa. CBR pitää sisällään terveydenhuollon lisäksi ammatillisen koulutuksen, toimeentulo-ohjelmat ja inklusiivisen koulutuksen. Yhteisön osallistuminen on vahvaa. Yleensä vapaaehtoiset ihmiset pyörittävät toimintaa saaden nimellisen korvauksen, kuten polkupyörän millä vierailla kylissä. Yhteisöpohjaista kuntoutusta on pidetty oleellisena osana yhteisöjen kehitystä. Ideana on käyttää paikallisia resursseja ohjelman toteuttamiseen ja kannustaa paikallisia aloitteita. 

5. Toimeentulon hankinta

Työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset, jotka helpottavat vammaisten ihmisten työntekoa. Tälle alueelle kuuluvat vammaisten ammatillinen koulutus ja ohjaus, pienlainat, tuettu työllistäminen ja pienyrittäminen. 

6. Koulutus, opetus

Arviolta vain 2-3 % kehitysmaiden vammaisista lapsista käy koulua. Jo hyvin lievät oppimisvaikeudet saattavat estää koulunkäynnin. Erityisesti vammaiset tytöt voivat jäädä vaille koulutusta. Suurin este vammaisten koulutukselle ovat kielteiset asenteet. Kehittyvissä maissa on myös pula pätevistä opettajista. Koulurakennusten fyysinen esteettömyys on monessa paikkaa ensimmäinen ja tärkein kompastuskivi. Koulutushankkeilla vaikutetaan näihin puutteisiin ja haasteisiin.

HYVÄN VAMMAISHANKKEEN OMINAISUUDET

FIDIDA kehitti yhdessä vammaishankkeita toteuttavien järjestöjen kanssa ns. Laatuhankkeessa ulkoministeriön hanketuen ehtoihin perustuvan työkalun, jonka avulla sekä hankesuunnitelmia että hankkeen toteutusta ja sen laatua voidaan tarkastella ja arvioida.

Kumppanuus

  • Yhteistyökumppaneiden vastuut ja roolit selvät
  • Yhteistyö avointa, luottamuksellista ja pitkäjänteistä
  • Hakijalla ja yhteistyökumppanilla sitoutumista ja kapasiteettia
  • Kehitysyhteistyön ja hankehallinnon riittävä osaaminen

Vammaisrelevanssi

  • Vammaisten oikeudet huomioitu
  • Vammaiset eri tavoin itse mukana suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
  • Asiantuntijuus vammaisuudesta

 Tarkoituksenmukaisuus

  • Realistiset tavoitteet (mitattavissa / kuvattavissa) 
  • Tavoitteita vastaava toiminta ja budjetti
  • Sidosryhmien konkreettinen osallistuminen toimintaan
  • Toimintaympäristöön soveltuva toiminta
  • Seuranta ja oppiminen

Kestävyys

  • Hanke saanut aikaan jonkun pysyvän myönteisen muutoksen
  • Kumppanin aito sitoutuminen vastaamaan toiminnan jatkuvuudesta
  • Konkreettisia suunnitelmia ja sitoumuksia olemassa hankkeen jatkuvuuden varmistamiseksi
  • Toimintarakenteet perustuvat toimintaympäristöön, tavoitteisiin ja tarpeisiin