Globaalikasvatus 2

Vammaisuus ja koulutus

Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan maailmassa on 93 – 150 miljoonaa vammaista lasta (0-14 v.). Arviolta vain noin 2-3 % heistä käy koulua. Lievätkin oppimisvaikeudet saattavat estää vammaisten koulunkäynnin. Erityisesti vammaiset tytöt ovat vaarassa jäädä vaille koulutusta. Suurin este vammaisten lasten koulutukselle ovat ihmisten kielteiset asenteet. Vammaisten lasten kykyihin ei välttämättä uskota, minkä vuoksi ajatellaan,… Lue lisää Vammaisuus ja koulutus

Vammaisuus ja katastrofit

Katastrofitilanteissa vammaisten ihmisten mahdollisuudet selviytyä ja saada apua ovat huomattavasti heikommat kuin vammattomien ihmisten, oli kyseessä sitten luonnonmullistus tai ihmisen aiheuttama katastrofi. Akuutissa tilanteessa on kyse henkiinjäämisestä. Vammaisen henkilön omaehtoista pelastautumista voivat hankaloittavat liikkumiseen, tiedonsaantiin tai ymmärtämiseen liittyvät vaikeudet. Vammaisten ihmisten elämä perustuu usein vammattomia enemmän perheen ja ympäröivän yhteisön tukeen. Usein nämä ihmiset ovat… Lue lisää Vammaisuus ja katastrofit

Vammaisuus ja terveys

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan vammaisuus on yläkäsite, joka kattaa vammat, toimintakyvyn rajoitteet ja osallistumisen esteet. Vammaiset ihmiset pääsevät ei-vammaisia ihmisiä huonommin perusterveydenhuollon piiriin. Heikko koulutustaso ja tietoisuus omista oikeuksista sekä terveyspalvelujen esteellisyys ovat keskeisiä syitä tälle. Vammainen saattaa jäädä ilman tarvitsemaansa avustajaa. Vammaisten ihmisten mahdolliset sairaudet, esimerkiksi mielenterveysongelmat jäävät helposti huomaamatta. Vammaiset ihmiset ovat koulutuksen… Lue lisää Vammaisuus ja terveys

Vammaisuus ja sukupuoli

YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista vammaiset naiset ja vammaiset lapset nostetaan esille erikseen. Sopimuspuolet tunnustavat, että vammaisiin naisiin ja tyttöihin kohdistetaan moninkertaista syrjintää, sekä sitoutuvat toteuttamaan toimia varmistaakseen, että vammaiset naiset ja tytöt voivat nauttia täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Moninkertainen syrjintä muodostuu ainakin kolmesta tekijästä: sukupuoli, vammaisuus ja köyhyys. Käytännössä tämä tarkoittaa… Lue lisää Vammaisuus ja sukupuoli

Vammaisuus ja osallistuminen

YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista korostaa vammaisten ihmisten oikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan, päätöksentekoon ja kulttuurielämään yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisten ihmisten omat järjestöt ovat tärkeitä vammaisten äänen tuomisessa kuuluviin. Yksi työmme päätavoitteista on vahvistaa kehitysmaiden vammaisjärjestöjä niin, että he voivat entistä tehokkaammin edistää vammaisten ihmisoikeuksia omissa yhteisöissään, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kansainvälinen vammaisliike voi tukea kehitysmaiden… Lue lisää Vammaisuus ja osallistuminen

Vammaisuus ja työ

YK:n yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista todetaan, että vammaisilla on sama oikeus työhön kuin kaikilla muilla. Ketään ei saa syrjiä vammaisuuden perusteella, ja vammaisten ihmisten työllistymistä tulee edistää. Työolosuhteisiin tulee tehdä kohtuulliset muutokset, jotka helpottavat vammaisten työntekoa. Työnteko on vahvasti sidoksissa toimeentuloon myös vammaisten ihmisten kohdalla. Sosiaaliturva on monissa kehitysmaissa erittäin heikko. Eläkkeet ja sosiaaliturva ovat… Lue lisää Vammaisuus ja työ

Tuomas ja opiskelija vierekkäin

Vammaisuus ja köyhyys

Noin 20 prosenttia maailman köyhimmistä ihmisistä on vammaisia. Vammaiset ihmiset ovat yhteiskunnassa usein köyhistä köyhimpiä. Köyhillä ihmisillä ei ole mahdollisuutta terveelliseen ravintoon ja veteen, riittävään terveydenhuoltoon ja turvalliseen elinympäristöön. Ennaltaehkäistävissä tai hoidettavissa oleva tilanne, olosuhde tai sairaus usein vammauttaa köyhän ihmisen. Vammautunut yhteiskunnan jäsen puolestaan joutuu syrjäytetyksi ja jää pois koulutuksen ja työelämän piiristä, jolloin… Lue lisää Vammaisuus ja köyhyys